Elämme erikoista aikaa. Suuren maan presidentiksi pääsee henkilö, joka suoltaa suustaan valheita valheiden perään. Valehtelu ja tosiasioiden vääristely ovat kuitenkin olleet osa maailmanpolitiikkaa aina. Ja se myös osa omaa arkista elämäämme. Vaikka meidät opetetaan lapsena olemaan rehellisiä ja puhumaan totta, poikkeamme tästä Oikeastaan olemme harvoin täysin rehellisiä. Olemme myös jatkuvasti epärehellisiä itsellemme. Yksi esimerkki siitä on se, että meidän on vaikea uskoa todeksi sitä, että kartamme usein totuuden puhumista.
Tietolähteemme ovat huterat. Oikeastaan meidän on melkein mahdotonta saada objektiivista tietoa maailmasta. Aistimme pettävä, muistamme väärin, aivot kieltäytyvät välillä ottamasta vastaan totuudenemukaista tietoa – ainakin jos joutuisimme sen vuoksi muuttamaan aikaisempia käsityksiämme. Koulukirjoissa eteemme tarjotaan tietopaketti, joka on varsin rajallinen, joskus myös tietyllä tavalla värittynyt – meilläkin vaikka emme elä totalitaarisessa valtiossa.
Olemme jatkuvasti erilaisten manipulaatioyritysten kohteena. Mainokset ja propaganda tarjoavat yksipuolisia totuuksia. Mediakin – vaikka tässäkin tilanteemme on parempi kuin muissa maissa – jättää monia asioita kertomatta, osittain siksi että se luulee niiden olevan ssss, osittain muista vähemmän kauniista syistä.
Kaikesta tästä on podcastissa kanssani kertomassa alan parhaat suomalaiset asiantuntijat. Podcast-jakso on kuunneltavissa Spotify-alustalla ilmaiseksi yötä päivää, rekisteröityminen kuitenkin vaaditaan. Podcastin tavoitteena on oppia tunnistamaan epärehellisyys muiden ja omassa käyttäytymisessä. Tavoitteena ei ole se, että olisimme aina rehellisiä. Jos niin sanoisin, olisin epärehellinen itseäni ja kuulijoita kohtaan. Täydellinen rehellisyys on mahdottomuus. Pyrkikäämme olevaan riittävän rehellisiä niin että tämä maapallo olisi hyvä paikka asua.
Samalta alustalla on tarjolla myös sata jaksoa Kommunikaation kompastuskiviä -podcastia. Sen kotisivu on täällä.
Tuoreimmat jaksot

#61 Mikä on syntiä? Vieraana Helsingin tuomiorovasti Päivi Vähäkangas
Miksi laiskuuskin on yksi kuolemansynneistä? Miten ahneus näkyy nykymaailmassa? Miten lähimmäisenrakkaus tulisi tulkita? Mitä on menestysteologia? Miten kristinusko kutsuu vapauteen?
Siirry jaksoon

#60 Mitä rakkaus on? Vieraana filosofi Sara Heinämaa
Miksi ja miten filosofi tutkii rakkautta? Mitä eroa on rakastumisella ja rakastamisella? Miten demokratiaa tulisi rakastaa? Miten luopuminen liittyy rakastamiseen?
Siirry jaksoon

#59 Millaisia me suomalaiset olemme? Vieraana kirjeenvaihtaja ja kirjailija Maxim Fedorov
Mikä on eniten yllättänyt Suomessa? Mitä ristiriitaisia piirteitä suomalaisissa on? Onko Suomi oikeasti kaksikielinen maa? Voiko olla kunnon suomalainen vaikka ei juo kahvia eikä käy saunassa? Millaista on kirjojen kirjoittaminen?
Siirry jaksoon

#58 Millaista on moskovalaisten arki tänään? Vieraana Hesarin Moskovan kirjeenvaihtaja Maarit Uber
Millaista on lasten koulunkäynti? Entä mitä tehdään päiväkodissa? Onko myynnissä länsituotteita? Pistääkö bensapula siirtymään sähköautoihin? Mihin kohteisiin varakkaat venäläiset matkustavat lomalla? Näkyykö Moskovassa ulkomaalaisia turisteja?
Siirry jaksoon
Olen viime vuodet tutkinut syitä sille, miksi ihmisten on niin vaikea ymmärtää toisiaan. Kommunikaatio olisi helppoa, jos ihminen toimisi, kuten Homo sapiensilta voisi odottaa. Näin ei kuitenkaan ole – annamme tunteille vallan emmekä huomaa, kuinka epäloogisia ja epäjohdonmukaisia olemme. Ja unohdamme usein, että meidän käyttämät sanat ja käsitteet voivat olla muille outoja. Monet ongelmat ovat seurausta aivojemme automaattiohjauksen pettämisestä. Tulkitsemme muiden puhetta ja käyttäytymistä oman yksityisen maailmankuvan kautta. Tarkemmin näitä asioita on kuvattu kirjassa Väärinymmärryksiä: miten voisimme puhua ja kuunnella paremmin (Gaudeamus, 2020). Käyn myös säännöllisesti puhumassa aiheesta eri foorumeilla. Ota yhteyttä: arto.mustajoki@helsinki.fi